Kuusakoski kehitti jälleen kierrätysprosessiaan - uusi rejektilaitos käynnistyi
Kuusakoskelle vastaanotettavan materiaalin joukossa on aina vaihteleva määrä jätettä. Nykyisissä prosesseissa jäte saatiin eroteltua omaksi materiaalivirraksi, mutta se ei täyttänyt kierrätyspolttoaineen laatuvaatimuksia. Kuusakoski haluaa edetä tekemänsä strategian mukaisesti ja lähti kehittämään kierrätysprosessia. Heinolaan valmistunut rejektilaitos on hieno esimerkki tästä.
VASTUULLINEN KIERRÄTYSALAN TOIMIJA HUOLEHTII JÄTTEISTÄ LOPPUUN ASTI
Rejekti-sanalla tarkoitetaan jätteen lajittelussa syntynyttä hyötykäyttöön kelpaamatonta jaetta. Kuusakoskella se tarkoittaa murskainkäsittelystä jäljelle jäävää jäännösjätevirtaa. ”Rejektilaitoksen prosessien kautta saamme entistä tarkemmin talteen ja jatkojalostukseen lähes kaiken metallin, mikä aiemmin on jäänyt tuohon jäännösjätevirtaan”, käyttöpäällikkö Teppo Leporinne kertoo. ”Lisäksi jäljelle jäävästä materiaalista valmistetaan tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua polttolaitosraaka-ainetta, jota toimitetaan voimalaitoksille”, Leporinne jatkaa.
Tammikuussa käynnistynyt Rejektilaitos käsittelee erilaisia materiaalivirtoja, esimerkiksi Kuusakosken autopalottamoilta tulevia jäännösmateriaaleja. ”Saamme entistä tarkemmin arvokkaat värimetallit talteen. Kierrätykseen päätyvien metallien määrä kasvaa noin kaksi tuhatta tonnia vuositasolla”, arvioi Heinolan tehtaanjohtaja Tuomas Mantere.
HUIPPULUOKAN EROTTELUTEKNIIKAT MAHDOLLISTAVAT PUHTAAT JA LAADUKKAAT KIERRÄTYSRAAKA-AINEET
Heinolan tehtaan vahvistukseksi valmistuneen Rejektilaitoksen on suunnitellut yhdessä Kuusakosken kanssa suomalainen, Kuusakosken osaomistama Rectec Engineering Oy. Laitetoimittajat ovat pääasiassa keskieurooppalaisia (mm. Steinert, Spaleck, TTS, Tomra ja BHS).
Heinolan tehdas on Kuusakoski-konsernin tehtaista suurin. Viime vuonna yksikkö käsitteli yli 200 000 tonnia materiaaleja. Rejektilaitoksessa jatkokäsitellään vähintään 70 000 tonnia materiaalia vuodessa. Määrällisesti eniten materiaalia saadaan Heinolan autopalottamolta. Materiaalia tulee laitokselle myös Suomen muilta Kuusakosken murskaimilta sekä ulkopuolisilta toimijoilta. Uusi käsittelylaitos muodostuu kolmesta hallirakennuksesta, jotka ovat syötevarasto, murskainrakennus ja erotteluhalli. Uutta katettua tilaa on noin 3000 neliömetriä.
Erilaisten erottelutekniikoiden avulla laitoksella käsiteltävistä rejekteistä saadaan tarkasti talteen metallit.
Murskaimilta tulevaa materiaalia erotellaan eri vaiheissa koon, painon sekä magneettisuuden mukaan. Tekniikoina käytetään murskausta, tuuliseulaa sekä erilaisia magneettisia laitteita. Lopuksi erotellaan omikseen alumiininen sekä kuparinen materiaali. Jäljelle jäävä materiaali on valmista polttoainetta (F-SRF ja R-SRF), joka toimitetaan polttolaitokselle. Erotetut metallit Kuusakoski hyödyntää omassa tuotantoprosessissaan ja kaatopaikkakelpoiset hienoaineet toimitetaan omalle Rajavuoren loppusijoitusalueelle.
”Meidän tahtotilamme on olla vastuullinen toimija ja huolehtia prosessiemme jätteistä loppuun asti. Uskomme, että kun investoimme erottelutekniikoihin ja saamme puhtaita ja laadukkaita kierrätysraaka-aineita, se edesauttaa tulevaisuudessa liiketoiminnan omavaraisuutta”, Tuomas Mantere näkee.
