Vastuullisuus- ja elinkaariasiantuntijamme Sara Tikka kirjoittaa siitä, mitä uuden lainsäädännön taustalla on – ja miten Kuusakoski pystyy auttamaan asiakkaitaan uusien raportointivelvollisuuksien täyttämisessä.

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat vakavia uhkia niin Euroopalle kuin koko maailmallekin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma pyrkii taklaamaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteita sekä luomaan selkeän polun resurssitehokkaamman ja kilpailukykyisen talouden saavuttamiseksi. Euroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan ja erottaa talouskasvu resurssien kulutuksesta, joten konkreettisia muutoksia sääntelyyn on tarvittu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jatkossa yritysten on pystyttävä raportoimaan yksityiskohtaisemmin esimerkiksi siitä, mitä yrityksen jätteille tapahtuu ja mikä näiden vaikutus on yrityksen kokonaispäästöihin.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU Green deal) onkin luotu, jotta nämä kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tulevaisuuden ja liiketoimintaympäristömme kannalta on erityisen olennaista, että tuleva – ja jo voimassa olevakin – sääntely ohjaa meitä kohti uudenlaista kasvumallia, joka perustuu mahdollisimman pitkälti puhtaaseen ja kiertävään talouteen.

Kiertotalous ja kierrättäminen ovat siten niin meidän liiketoimintamme kuin muuttuvan Euroopankin keskiössä. Mutta tämän lisäksi yhä useamman suomalaisen yrityksen tulee olla kiinnostuneita näistä teemoista, sillä jatkossa yritysten on pystyttävä raportoimaan yksityiskohtaisemmin esimerkiksi siitä, mitä yrityksen jätteille tapahtuu ja mikä näiden vaikutus on yrityksen kokonaispäästöihin.

CSRD, ESRS ja NFRD – SAISINKO SAMAN SUOMEKSI

Alkuvuodesta voimaan astunut CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, eli kestävyysraportointidirektiivi) tuo uusia kestävyysraportointivelvoitteita yrityksille ESRS-standardin (European Sustainability Reporting Standards, eli eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien) muodossa. Direktiivin mukaisesti yritysten tulee jatkossa aikaisempaa laajemmin arvioida ja raportoida niin oman toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön, kuin yhteiskunnan ja ympäristönkin vaikutuksista omaan toimintaansa. CSRD tavoittelee kestävyysraportoinnin yhdenmukaistamista, vertailukelpoisuuden parantamista, sekä aikaisempaa luotettavampaa vastuullisuusraportointia, sillä jatkossa vastuullisuusdatan tulee olla myös kolmannen osapuolen varmentamaa.

Isompien yritysten raportointivelvollisuudet johtavat käytännössä siihen, että myös toimitusketjuissa olevilta pienemmiltä yrityksiltä voidaan vaatia standardien mukaista tietoa.

Tarkoituksena lienee yhtäältä lisätä raportoivien yritysten toiminnan läpinäkyvyyttä, sekä toisaalta tuoda vastuullisuus aikaisempaa kiinteämmin osaksi yritysten strategiaa. Raportointi astuu voimaan asteittain, ja tästä toimintakaudesta, eli vuodesta 2024, eteenpäin raportoivat yli 500 henkilöä työllistävät listatut yritykset, jotka kuuluvat jo nyt NFRD-raportoinnin (Non Financial Reporting Directive, eli muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin) piiriin. Seuraavasta toimintakaudesta eteenpäin raportointiin astuvat myös muut suuryritykset, joita NFRD:n raportointivaatimukset eivät ole aikaisemmin koskeneet, Kuusakoski mukaan lukien. Suuryrityksiksi lasketaan Suomessa ne yritykset, jotka täyttävät 2/3 seuraavista raja-arvoista: yli 40 miljoonan euron liikevaihto, yli 20 miljoonan euron tase, tai yli 250 työntekijää.

On hyvä huomata, että vaikka oma yritys ei kuuluisikaan raportointivelvollisten piiriin liikevaihdolla tai henkilöstömäärällä mitattuna, CSRD:n mukainen raportointi saattaa olla silti järkevää tai jopa yrityksen elinehto. Isompien yritysten raportointivelvollisuudet nimittäin johtavat käytännössä siihen, että myös toimitusketjuissa olevilta pienemmiltä yrityksiltä voidaan vaatia standardien mukaista tietoa, jotta isompi yritys pystyy täyttämään omat raportointivelvoitteensa.

MITÄ KAIKKEA TULISI RAPORTOIDA?

Päästövähennystavoitteita ja vastuullisuusstrategioita luotaessa raportoinnin tulisi olla keskiössä, jotta niin yrityksillä itsellään kuin sijoittajillakin olisi käsitys siitä, mitä vähennetään, mistä ja miksi. Siinä missä talouslukuja on raportoitu jo pitkään ja ahkerasti, on vastuullisuus- ja päästölukujen julkinen raportoiminen ollut monelle vielä sivuasia. EU:n tästä toimintakaudesta osalle voimaan astunut vastuullisuusraportointidirektiivi on siis mielestäni tervetullut muutos. Direktiivin ja raportointistandardien myötä raportoinnista tulee yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää, ja vastuullisuuslukujen vertailu sektoreittain helpottuu. Se antaa meille myös tilaisuuden ymmärtää ja tuntea aikaisempaa paremmin asiakkaidemme ja toimintaketjujemme vastuullisuus.

Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme CO2e-laskelmat kustakin vaiheesta, sekä myös kierrätyksen kautta syntyvän ympäristöhyödyn.

Minkälaista raportointia ESRS-standardit sitten tuovat mukanaan? Ympäristön näkökulmasta yrityksen tulee jatkossa raportoida ilmastonmuutoksen, saastuttamisen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen, biodiversiteetin ja ekosysteemien, sekä resurssien käytön ja kiertotalouden luvuista vaatimusten mukaisesti. Näiden lisäksi komissio julkaisee myöhemmin muun muassa myös sektorikohtaiset standardit, jotka säätelevät raportointia yrityksen toimialan mukaisesti.

MITEN KUUSAKOSKI VOI AUTTAA?

Kuusakoski tarjoaa asiakkailleen palveluna ESRS E1 -standardin mukaisia tietoja, sisältäen tietoa kierrätyksen hiilijalanjäljestä materiaaleittain sekä materiaalien kuljetuksesta Kuusakoskelle ja näiden päästövaikutuksista. Palveluun voi halutessaan sisällyttää myös ESRS E5 -standardin mukaista tietoa materiaalien kulusta Kuusakoskella ja näiden kierrätettävyydestä, sekä hyötykäytöstä.

Esimerkki: Asiakkaalta saapuu meille 10 tonnia teräsromua ja 2 tonnia kaapeleita. Nämä kuljetetaan meille asiakkaan toimipaikalta ja kuljetus meille tuottaa tietyn määrän päästöjä, kuten materiaalien käsittelykin, esimerkiksi murskaus, pihoillamme. Valtaosa materiaaleista pystytään kierrättämään raaka-aineina, kun taas osa saattaa päätyä energiahyödyntämiseen. Prosessissa voi syntyä myös hävikkiä tai jätettä, joka joudutaan toimittamaan loppusijoitukseen. Näissä prosesseissa syntyneet päästöt, sekä materiaalien kulku pihoillamme pystytään kartoittamaan tarkkaan ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme CO2e-laskelmat kustakin vaiheesta, sekä myös kierrätyksen kautta syntyvän ympäristöhyödyn. Nämä luvut asiakas voi suoraan hyödyntää omassa vastuullisuusraportoinnissaan.

Kirjoittajasta:

Sara Tikka työskentelee vastuullisuus- ja elinkaariasiantuntijana Kuusakosken vastuullisuustiimissä.